Jokavuotinen Jyväskylän Yliopiston kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelman opiskelijoiden (lyhyemmin kuomat) blogin aktiivisempi kirjoittelu tiivistyy keväälle. Tämäkään vuosi ei tee poikkeusta. Toukokuun kenttätyöleiri koittaa 5.-7.5.2019 ja tähän liittyvät ryhmätyöprojektit huipentuvat, joita onkin valmisteltu pitkin kevättä. Viime vuodelta jäi vielä paljon tutkimatta, joten Kuomat 2018 jatkavat edellisten kuomien (2017) perässä uudelleen kaivostyökylässä Mätäsvaarassa.
Luokassamme on voinut huomata kuhinaa. Oli tämä sitten tulevan retken tiivistymistä, keväistä energiaa tai jotain muuta, mutta jännitystä on ilmassa ja runsaasti. Onhan tiedossa päälle 350 kilometrin ja 4 tunnin matka ensi sunnuntaina. Kaikille täysin tuntematon alue on valloitettavana, uusia ihmisiä kohdattavana sekä retki on monille ensimmäinen kenttätyöleiri. Ei siis mikään ihme, jos kuhinaa on havaittavissa ja kevättä rinnassa.
Tämän vuoden projekteista emme vielä paljasta kaikkea, mutta tässä keskeisiä avainsanoja niiden sisällöstä: tunnelma, hylätyt talot, haastattelu, valokuvat, vaikutelmia, esineet, kuilu, kaivos, digitaalinen ja audiovisuaalinen.
Hetki yhden ryhmän työskentelystä 23.04.2019
Minkälaisiksi projektit tällä kertaa muotoutuvat? Mitä Mätäsvaaralle ja sen asukkaille, luonnolle ja rakennuksille kuuluu nyt? Mitä aarteita ja tarinoita on tällä kertaa löydettävänä? Nämä ovat kysymyksiä, joihin luultavimmin löytyy vastaus kevätretken jälkeen, joten pysyhän kuulolla! Julkaisemme blogissa parin kuukauden sisällä lisää projekteistamme.
Jos Mätäsvaara ei ole tuttu entuudestaan, tässä sinulle pieni tiivistys kohteesta:
Mätäsvaara on vuosien saatossa kuihtunut suomalainen kaivoskylä Pohjois-Karjalassa sijoittuen Lieksan ja Nurmeksen väliin. Vaarat ympäröivät kylää ja vaarojen takaa avautuukin Pielisen näkymät. Sen asukkaat ovat tietoisia alueen rikkaasta historiasta kaivosyhdyskuntana. Se on täynnä arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia tyyppitaloja, omakotitaloja ja rivitaloja, joissa osissa asutaan edelleen. Mätäsvaaran kylä on rakentunut kaivostoiminnan tuloksena, sillä tarvittavat asuintilat rakennettiin työläisille, johdolle ja insinööreille.
Malmikaivos aloitti toimintansa vuonna 1939 ja olikin 1940-luvulla Suomen toiseksi suurin kaivos. Kaivettu malmi oli molybdeeni, jota käytettiin aseiden valmistuksessa. Toisen maailmansodan jälkeen markkinahinnat laskivat. Myös molybdeenin maailman tilanne muuttui ja sen seurauksena hinnat romahtivat.
Lisää Mätäsvaaran alueesta ja sen historiasta löydät alla olevista linkeistä. Tutustuhan toki samalla edellisvuoden aikaisempiin projekteihin, jotka kertovat omalta osaltaan muistorikkaasta kaivoskylästä. Lähteitä on hyödynnetty myös tässä artikkelissa.
Mätäsvaaran kaivos http://matasvaarankaivos.fi/
Ylen uutinen https://yle.fi/uutiset/3-8160114
KUOMAT KENTÄLLÄ 