Teemme osana kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriopintoja rakennushistoriallisen selvityksen Korpilahdella sijaitsevasta Mutasen rukoushuoneesta Jyväskylän seurakunnalle. Lisäksi teemme aiheesta opintokurssin raportin. Hanke toteutetaan huhti-kesäkuussa 2021. Tässä tiedotteessa kerromme hankkeesta ja siihen osallistumisesta. Henkilötietojen ja käsittelystä on lisätietoa liiteinä olevissa tietosuojailmoituksessa ja sopimuksessa tallennusaineistojen käytöstä.
Keräämme tietoa arkisto- ja kirjallisuuslähteiden lisäksi tutkimalla rakennusta ja sen ympäristöä kahdella kenttätyöjaksolla huhti-toukokuussa 2021. Lisäksi toteutamme kaikille avoimen verkkokyselyn, josta tiedotamme muun muassa alueen Facebook-ryhmien kautta. Haastattelemme myös alueen ja kappelin tuntevia ihmisiä. Kyselyyn vastanneiden nimiä ei mainita rakennushistoriaselvityksessä, sen sijaan haastateltavien nimet mainitaan. Rakennushistoriallinen selvitys on julkinen ja julkaistaan valmistuttuaan mm. näillä sivuilla.
Hankkeessa kerättävä aineisto, kuten haastattelut ja kyselyn vastaukset, arkistoidaan Keski-Suomen museon arkistoon mm. tulevaa muuta tutkimusta varten ja kartuttamaan Keski-Suomen kulttuuriympäristöä koskevaa tietovarantoa. Museossa aineistoja käsitellään osana Muistitiedon keruu ja nykydokumentointi -rekisteriä sekä osana museoiden kokoelmarekistereitä. Vastaamalla kyselyyn kyselyn osallistuja antaa suostumuksensa osallistua tutkimukseen ja aineiston tallentamiseen Keski-Suomen museon arkistoon. Haastateltavilta pyydetään allekirjoitus tallennussopimukseen.
Kysely on auki 15.5.2021 saakka. Pääset vastaamaan siihen täällä. Huom! Vastausaikaa on jatkettu 27.5. saakka.
Lue lisää henkilötietojen käsittelystä ja aineistojen tallentamisesta:
- Tämän hankkeen Tietosuojailmoitus, aineistojen tallentamisesta kohta Henkilötietojen käsittely hankkeen päättymisen jälkeen
- Sopimus tallennusaineiston käytöstä
Mutasen rukoushuone sijaitsee Korpilahdella Raidanlahden kylässä Mutasen entisen pappilan ja 1980-luvulla rakennetun Mutasen leirikeskuksen läheisyydessä. Rukoushuone valmistui vuonna 1884 ns. Koivulan mäelle. Kun Mutasen pappila siirrettiin Päijänteen rantaan vuosisadan vaihteessa, myös rukoushuone siirrettiin nykypaikalleen.
Korpilahden seurakunta lakkautettiin vuonna 2009, ja rukoushuone on nykyään Jyväskylän seurakunnan hallinnassa. Mutasen leirikeskus, johon kappeli nykyään kuuluu, on seurakunnan joulukuussa 2020 hyväksytyssä kiinteistöstrategiassa kirjattu poistettavaksi seurakunnan käytöstä.
Rukoushuone ja pappila on merkitty Keski-Suomen maakuntakaavaan maakunnallisesti arvokkaana rakennetun kulttuuuriympäristön kohteena. Rukoushuoneen kulttuurihistorialliset arvot ovat merkittävät ja se on ollut keskeinen osa Vespuolen elämää. Rukoushuoneella on myös merkittävää rakennushistoriallista arvoa.
Lisätietoja antavat:
- Työryhmän jäsen, opiskelija Anna Talasniemi, anna.k.talasniemi (at) student.jyu.fi, 041 437 6976
- Työryhmän jäsen, opiskelija Elina Wirkkala, elinawirkkala (at) gmail.com, 040 5101 443
Mutasen rukoushuone -työryhmän jäsenet:
Anniina Grönholm on rakennushistoriasta ja korjausrakentamisesta kiinnostunut rakennusinsinööri (AMK 2015) ja rakennusarkkitehti (AMK 2019). Kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelmassa hän erikoistuu rakennettuun kulttuuriympäristöön ja sen muutosprosesseihin pääaineenaan museologia. Maisteriopintojen ohessa Anniina työskentelee arkkitehtitoimistossa suunnittelijana.
Tanja Holmberg työskentelee tällä hetkellä pintakäsittelyalan opettajana ammatillisella toisella asteella. Koulutukseltaan hän on koristemaalauksen artenomi, opettaja sekä rakennuskonservaattori. Maisteriopintojen pääaineena on museologia ja erityisenä kiinnostuksena ovat vanhat rakennukset.
Simo Karvinen on ympäristöistä ja taiteesta kiinnostunut kulttuurin osaaja. Hänellä on laaja käsityöläishistoria (puuseppämestari, esinekonservaattori AMK, 2020), ja nykyopinnoissa pääaineena on taidehistoria.
Anna Talasniemi (FM, 2004, Helsingin yliopisto, uskontotiede) on opintovapaalla työstään Koneen Säätiössä ja opiskelee kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelmassa taidekasvatuksen oppiaineessa. Hän on työskennellyt monipuolisesti tieteen, taiteen ja kulttuurin parissa.
Anna-Maija Tapani on 2019 valmistunut restauroinnin artenomi ja tätä aiemmalta koulutukseltaan kultasepän alan artesaani. Nykyisten maisteriopintojen pääaineena on museologia. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on vanha rakennuskanta.
Elina Wirkkala työskentelee omassa restaurointialan yrityksessään. Koulutukseltaan hän on sisustus-, lavastus- ja näyttelyrakenteiden puuseppä, restaurointi- ja maalarimestari sekä konservaattori (AMK, 2018). Hän on erikoistunut tapetteihin ja tapettipintoihin.
Lisää hankkeesta ja valmis rakennushistoriaselvitys sivulla Mutasen rukoushuone – kyläläisten kappeli.
KUOMAT KENTÄLLÄ 